3.8.2015

KAHDENKYMMENEN EURON BUDJETILLA

En ole käynyt shoppailemassa keskustassa varmaan vuoteen. Enkä nyt huijaa. Olen nykyään innostunut nettishoppailusta sekä kirppareista. Lähdin 20€uron budjetilla kiertelemään siinä toivossa, ettei mukaani tartu mitään. Kerrankin kävi niin, ettei mikään näistä ostoksista ollut heräteostoksia, vaan kaikki pääsevät käyttöön joko NYT tai sitten vuosien päästä. 
 photo 0031.jpg  photo 0041.jpg
Tässä on 18,- setti. Kaikki nämä olivat alennuksessa. Kolme paitaa, aurinkolasit, frisbee ja sukkahousut. Mielestäni loppusumma kuudelle tuotteelle, on aika paljon. Ottaen huomioon, kaikki tuotteet olivat alle 5,-. Joko oon liian pinttynyt kirppareiden hintoihin, tai sitten tää voi ollakkin ihan normi miinus kukkarolle.
 photo 0171.jpg  photo 0091.jpg  photo 0151.jpg  photo 1.jpg

31.7.2015

120CM->160CM

Uskomatonta, mutta totta. Olemme Nikon kanssa koko tämän yhdessäolon ajan nukkuneet 120cm kokoisella sängyllä. Vasta nyt, kun olemme muuttaneet suurempi neliöiseen asuntoon, sängyn pienuus oikein hyökkimällä hyökkii ja tuntuu, ettei sängyssä enää mahdu nukkumaan kaksin. Ilmeisesti olemme tahtoneet nukkua iholla kaikki nämä vuodet, mutta nyt siihen tuli lopulta päätös. Uusi sänky ei tietenkään ole uusi, mutta ajaa asiansa siihen asti, kunnes hommaamme ihan ihka uuden lemmenpesän. Vielä helmalakana ja sänky on valmis.
 photo 01411.jpg  photo 1771_2.jpg

30.7.2015

TARRAA KYNSIIN

 photo 0231_2.jpg
Kokeilin ensimmäistä kertaa kynsitarroja. Kokemus oli kovin miellyttävä ja yksinkertainen (paitsi vasenkäsi tuotti ongelmia). Mitä tähän tarvittiin: kynnet, kynsitarrat, alus/päällyslakka, viila sekä kärsivällisyyttä. Itselläni ei kärsivällisyyttä koskaan löydy ja lopputulos onkin _aina_ sen mukainen.
 photo 0311.jpg
 photo 0321.jpg Laitoin aluslakkaa ennen tarrojen kiinnittämistä, sillä se parantaa tarran pysyvyyttä. Lakkaa voi ja kannattaa ohjeiden mukaan laittaa myös tarrojen päälle, sillä se edesauttaa kestävyyttä. Mutta mun kynsissä ei pysy mikään, näistäkään en kerennyt kauaa iloitsemaan.

26.10.2014

LOPETUS VAIKO ERITTÄIN PITKÄ LOMA

Jotkut teistä ovat varmaankin jo huomannut, ettei täällä suunnalla ole oikein eloa. En ole edes tahtonut avata bloggeria, alkaa rustaamaan postausta, enkä ottamaan kameralla edes kuvia. Mitä on tapahtunut? Yksinkertaisesti, ei mitään. On ollut niin rentouttavaa kun on saanut sulkea blogin hetkeksi mielestä ja arjesta. Toivottavasti ette ole pahastuneet tästä, etten ole edes ilmoittanut mitään, kadonnut vain mutta pitänyt kuitenkin Instagramia tiiviisti ajantasalla. En ole ajatellut lopettavani, sillä tykkään aidosti kirjoittaa ja ottaa kuvia, kunhan löytäisin vain motiivin, joka säilyisi pidempään kuin muutaman viikon. Nykyään kun omistan älyllisen puhelimen, on järjestelmäkamera jäänyt pölyyntymään kaapin nurkkaan. Niin ne ajat vaan muuttuu. En tiedä onko fiksua tätäkään postausta rustata, sillä tiedän että mikään ei tule välttämättä muuttumaan vaan jatkan tätä lymyilyä käärmeenpesässä. Muutenkin tää tuntuu tällä hetkellä siltä, että tää olis ihka uus blogi ja ensimmäinen tuore postaus. Mutta näillä mennään. Oon aloittanut kirjoittaa tätä tarinaa jo elokuusta, mutta oon vaan kylmänviileesti tallentanut ja sulkenut bloggerin, sillä en koe olevani valmis tähän vielä. Aivan kuin olisi ensimmäistä kertaa diipadaapa ( diipadaapa sanan voi käsittää monella eri tapaa, sillä tapaa miten sen itse tahtoo käsittää, jos ymmärrätte mitä tarkoitan )

Olette varmaan uteliaita tietämään elämästäni, eikös? Elämääni kuuluu ainoastaan ja vain hyvää. ( vale )  Olen jälleen koulun penkillä hengaamassa ja koulun päätyttyä, jatkan työelämään paperit kourassa ( toivon mukaan ). Syyskuussa meille tuli Nikon kanssa 3-vuotta täyteen, eli kyllä, seurustelen saman hemmon kanssa vieläkin. Asun samalla paikkakunnalla, omistan vieläkin sulo Ronjani ja tilini näyttää miinusta. Terveisin: Persaukinen miljonääri. Marraskuussa vierähtää yksi ryppy lisää ja tunnen itseni jo vanhaksi. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä hauskemmaksi ja oudommaksi muutun.

En tiedä mättääkö blogissani se, etten enää tiedä minkälaisia postauksia ITSE tahdon teetättää. Joutuisin laittaa uusiks koko höskän. Jos alkaisin jatkamaan blogiani, joutuisitte näkemään vain ja ainoastaan puhelimella otettuja kuvia, mutta kai se on jo aika yleistä. Meno jatkuisi lifestylenä, ostoksien merkeissä ja " uudesta " minästä. Mut en tahdo tehdä tästä pakkosyöttöä itselleni, eli teen diilin itseni ja teidän ehkä lukijoiden? kanssa, että aloitan varovaisin ja kepein askelin ja tahdon kuulla ehdottomasti, kannattaako mun jatkaa ja jos, mitä haluaisitte että postaisin?

PS. Musta tuntuu, etten osaa enää käyttää tätä bloggeria. Mulla menee myös hermot tähän mun 3-vuotiaaseen tietokoneeseen, tekisi mieli tehä pahoja tälle. 
10351650_10204391346716625_1982190810575261101_n

7.2.2014

INSTA

Collage 2014-02-02 23_36_20
1. Uusi puhelin, uusi kamera, pakko otos. 2. Tein 5 tähden illallisen mulle ja Nikolle. 3. Minä parturikampaajaksi, not. 4. Punkkuilta, ostin viinin pullon ulkoasun vuoksi. 5. Niin koukuttava sarja, 7 tuotantokautta odotellessa. 
Collage 2014-02-07 18_29_08
1. Tiistai-ilta, yhdellä siiderillä. 2. Kovin tylsä päivä 3. Kävin leikkauttamassa itselleni otsatukan parturissa, harjoittelijalla, ei siitä noin lyhyt pitänyt tulla. 4. Koira hoitajana tälläiselle söpölle 5. Shoppailemassa toverien ja Nikon kanssa. 6. Ebay ostokset, aah